PUU

Suomalaisesta puusta saadaan ympäristöystävällistä Energiaa. Puulla on monia etuja kilpaileviin energialähteisiin verrattuna. Puu on uusiutuvaa, edullista ja kotimaista.


Säästöä puulämmittämisellä

Käyttämällä puuta sähkölämmityksen lisänä saadaan aikaan huomattavaa säästöä. Puulämmityksellä (varaava takka, leivinuuni, liesi) lämmityskaudella saatava hyöty (kWh) käyttökertojen mukaan sähkölämmityksen lisänä:

Päivittäin 2500 - 4000 kWh
3 - 5 kertaa viikossa 1300 - 2000 kWh
1 - 2 kertaa viikossa 700 - 1000 kWh

Puun lämpöarvo

Puun lämpöarvo kertoo, että kuinka paljon puu luovuttaa lämpöenergiaa sitä poltettaessa. Lämpöarvoon vaikuttaa mm. poltettavan puun kosteus. Mitä kuivempaa puu on sitä suurempi on sen lämpöarvo. Kotimaisten puulajien lämpöarvoissa ei ole kovin suuria eroja verrattaessa kuiva-ainetta painoyksikköä kohden. Sen sijaan tilavuutta kohti tarkasteltuna eroja esiintyy jonkin verran. Tiheimpänä koivun lämpöarvo tilavuusyksikköä kohden on suurin. Yhdestä kiintokuutiosta saadaan 2,2 - 2,5 irto-m3 haketta, jonka lämpöarvo vaihtelee 1700 - 2400 kWh välillä puulajista riippuen.

Puulaji


Mänty
Kuusi
Koivu
Leppä
Haapa

Lämpömäärä
kWh/kg

4,15
4,10
4,15
4,05
4,00

Lämpöarvo
kWh/irtohake-m3

810
790
1010
730
790

Lämpöarvo
kWh/pino-m3

1360
1320
1700
1230
1330

Metsäenergian lähteitä

Nuoren metsän hoitokohteet, NMH

Nuoren metsän hoitokohteet ovat erinomaisia energiapuun korjuukohteita. Nuoren metsän hoito on välttämätöntä hyvälaatuisen tukkipuun tuotannon kannalta. Yhteiskunta maksaa tukea nmh-kohteille. Tämä parantaa energianpuun korjuun kannattavuutta. Tukea maksetaan varsinaisesta metsänhoitotyöstä, energiapuun korjuusta ja kuljetuksesta sekä haketuksesta. Energiapuun korjuu- ja kuljetustuen sekä haketustuen saaminen edellyttää, että energiapuu on peräisin nmh-kohteelta.

Kokopuu

Kokopuuta voidaan korjata erityisesti pieniläpimittaisista nuoren metsän hoitokohteista. Korjuussa saatavan energiapuun määrä vaihtelee kohteesta riippuen 20 - 70 m3/ha. Kokopuu haketetaan jonka jälkeen sitä käytetään enimmäkseen pienissä ja keskisuurissa lämpölaitoksissa, jotka käyttävät pääsääntöisesti vain puupolttoaineita.

Hakkuutähde

Hakkuutähdettä kerätään yleensä päätehakkuukuusikoiden oksista ja latvoista. Hakkuutähde voidaan paalata ”risutukeiksi” erikoisvalmistetuilla paalaimilla. Hehtaarin alalta saadaan noin 40 m3 hakkuutähdettä. Hakkuutähteen suurimmat käyttäjät ovat metsäteollisuuden voimalaitokset sekä suurimmat alueelliset lämpölaitokset.

Kannot

Myös kantoja voidaan hyödyntää energiakäyttöön. Kannot nostetaan maasta kaivinkoneella ja nostotyön yhteydessä ne myös halkaistaan. Halkaistujen kantojen annetaan kuivua tienvarsivarastossa 1-2 vuotta, jonka jälkeen ne murskataan ja kuljetetaan voimalaitokselle. Vaihtoehtoisesti murskaus voidaan tehdä myös vasta voimalaitoksella. Kantomursketta käytetään polttoaineena suurissa laitoksissa.

Energiapuun eri muodot

Hake

Haketta käytetään maatilojen ja suurkiinteistöjen lämmityksessä. Haketta on eri karkeusasteista ja sitä valmistetaan sekä karsitusta että karsimattomasta pienpuusta. Teollisuuden käyttöön valmistetaan myös hakkuutähdehaketta. Hakkeen laatuun vaikuttaa oleellisesti hakkurityyppi.

Kantomurske

Kuusen uudistusaloilta voidaan nostaa kantoja energiakäyttöön kaivinkoneella. Nostetut ja tienvarsivarastossa kuivatetut kannot murskataan ja poltetaan voimalaitoksella. Kantomurske sisältää aina jonkin verran maa-ainesta ja kiviä. Kantomurske soveltuu parhaiten käytettäväksi isoille voimalaitoksille.

Pelletti

Pelletti valmistetaan mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteista, kutterinlastusta ja sahanpurusta puristamalla. Normaalisti pellettejä puristettaessa ei käytettä lisäaineita. Valmiit sylinterin muotoiset pelletit ovat yleensä halkaisijaltaan 6 – 10 mm ja pituudeltaan 10 – 30 mm. Kuutiometri pellettejä vastaa 300 – 330 litraa kevyttä polttoöljyä. Pelletit sopivat kaikenkokoisten kiinteistöjen lämmitykseen.

Briketti

Briketit ovat tavallaan kuin suurikokoisia pellettejä. Briketit valmistetaan mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteista, kutterinlastusta ja sahanpurusta puristamalla. Puuta briketöitäessä ei yleensä käytettä lisäaineita. Briketit ovat sylinterin muotoisia, joiden halkaisija on noin 3-8 cm ja pituus noin 5-15 cm.

Pilke

Pilkotun pilkkeen vähimmäispaksuudeksi suositellaan 4 cm ja enimmäispaksuudeksi 10 –15 cm. Pilkkeen pituus vaihtelee 25 - 80 cm välillä. Takkoihin ja uuneihin soveltuvat parhaiten 25 – 30 cm pituiset pilkkeet. Yli 50 cm pituiset pilkkeet soveltuvat lähinnä leivinuuneihin ja keskuslämmityskattiloihin.


Polttopuun tilavuuksien muuntokertoimet

Polttopuukauppaa käydään yleisimmin irtokuutioina. Seuraavassa kuvassa on esitetty polttopuun muuntokertoimia.

Sauna- ja takkapuun muuntokertoimet. (Kuva: Harri Tarkka. Lähde: Motiva Oy, Pätkittäin puulämmityksestä.)